Sosiaalinen media vuonna 2020, mitä siitä jäi mieleen?
Koronapandemia on ajanut ihmiset koteihinsa eristyksiin, mikä on väistämättä vaikuttanut myös sosiaalisen median käyttöön. Vielä viime vuonna 16–89-vuotiaista suomalaisista 61 prosenttia seurasi yhteisöpalveluita, kun tämän vuoden aikana luku on noussut 69 prosenttiin. Vuoden aikana tapahtunut muutos on poikkeuksellisen suuri, sillä sosiaalisen median käyttö on pyörinyt jo useamman vuoden ajan 60 prosentin tienoilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut vanhemmissa ikäluokissa. Tätä selittää osaltaan koronapandemia. Sosiaalinen kanssakäyminen on siirtynyt pitkälti verkkoon, minkä myötä myös vanhukset ovat opetelleet uusia someta taitoja. 1
TikTokin menestysvuosi
Eihän kukaan käytä enää Facebookia? Olemme kuulleet tätä samaa kysymystä vuodesta toiseen. Käyttäjiä palvelulla kuitenkin yhä riittää, sillä vuonna 2020 Facebook oli suomalaisten suosituin yhteisöpalvelu 2. Mitalisijoille ylsivät samaisen yhtiön palvelut WhatsApp ja Instagram. En kuitenkaan jakaisi millekään näistä edellä mainituista somejäteistä ”Vuoden 2020 yhteisöpalvelu” -titteliä, vaan ojentaisin pokaalin TikTokin suuntaan. Kyseinen yhteisöpalvelu on nimittäin varsinkin korona-aikana onnistunut nousemaan maailmanlaajuiseen suosioon, uutisotsikoihin sekä myös kritiikin kohteeksi.
TikTok on kiinalaisen ByteDance yhtiön vuonna 2016 julkaisema sosiaalisen median palvelu, jossa käyttäjät kuluttavat ja luovat lyhyitä videosisältöjä. Videoita voi muun muassa nopeuttaa, niihin voi lisätä filttereitä, efektejä sekä kappaleita laajasta musiikkikirjastosta. Iso osa käyttäjien julkaisemista videoista on tanssivideoita, lip sync -videoita ja sketsejä. TikTokissa leviää jatkuvasti uusia trendejä, tanssin koreografeja ja erilaisia haasteita.
Vielä vuoden alussa TikTok oli lähinnä nuoremman sukupolven alusta, mutta koronakevään aikana myös muut käyttäjät ja yritykset löysivät tiensä TikTokiin. Suomalaisista 16–24-vuotiaista nuorista 34 prosenttia käytti vuonna 2020 TikTokia 3. Tilastotietoja ei kuitenkaan ole alle 16-vuotiaiden TikTokin käytöstä, vaikka tässä ikäryhmässä TikTok on varmasti suosituimpien palveluiden joukossa.
#BlackoutTuesday
Toukokuussa afroamerikkalainen George Floyd kuoli, kun valkoihoinen Minneapolisin poliisi Derek Chauvin kuristi hänet hengiltä kiinniottotilanteessa. Pian somekäyttäjät ympäri maailmaa ottivat osaa Yhdysvalloissa alkaneisiin protesteihin mustien oikeuksien puolesta. Tiistaina 2.kesäkuuta ihmiset julkaisivat yhteisöpalveluissa täysin mustia kuvia aihetunnisteella #blackouttuesday vastustaakseen rasismia ja osoittaakseen tukensa sorretuille ihmisryhmille. Blackout Tuesday sai alkunsa musiikkialan maailmanlaajuisena kannanottona rasismiin ja epätasa-arvoon.
Somekampanjaa seurasi kuitenkin myös keskustelu siitä, mikä on oikea tapa protestoida. Osa muistutti, että rasismin vastaista kamppailua on jatkettava myös tiistain jälkeen. Kritiikkiä saikin somekäyttäjät, jotka mustan neliön julkaisun jälkeen keskittyivät taas julkaisemaan kuvia vain itsestään. Instagram täyttyi myös huomautuksista, joissa hashtag #blacklivesmatter neuvottiin poistamaan mustien kuvien yhteydestä, sillä tämä peitti alleen tärkeää tiedonjakoa mielenosoituksista ja kampanjasta.
Valeuutisten hyökyaalto
Koronaviruspandemiaa on seurannut valeuutisten hyökyaalto. Sosiaalisessa mediassa on levitetty sekä tahattomasti (misinformaatio) että tarkoituksenmukaisesti (disinformaatio) valheellista tietoa liittyen viruksen alkuperään, leviämiseen ja torjuntaan. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan valeuutiset leviävät nopeammin kuin itse virus. Järjestö onkin kutsunut ilmiötä ”maailmanlaajuiseksi infodemiaksi”.
Pandemian aikana varsinkin erilaiset salaliittoteoriat ovat nousseet esille. Keskusteluissa on esimerkiksi liikkunut väite, että koronavirus liittyisi 5g-teknologiaan tai koronavirusta ei olisi edes olemassa. Ihmiset luonnollisesti kaipaavat selitystä koronavirukselle, jolloin etsiessään tietoa aiheesta henkilö eksyy herkästi salaliittoteorioiden pariin sekä mahdollisesti uskoo niihin. Erityisesti Venäjää on syytetty disinformaation levittämisestä. Yksi venäläismedian pääväittämistä on, että virus olisi luotu laboratoriossa. Myös suomalaiset ovat levittäneet valheellista tietoa koronaviruksesta. Yksi esimerkki on Kansan viisi valttia -somekampanja, joka levittää väärää tietoa koronavirukselta suojautumisesta. Valeuutisten lisäksi sosiaalisessa mediassa liikkuu kuva- ja videohuijauksia. Näiden avulla pyritään todistelemaan väitteitä koskien virusta. Todellisuudessa kuvat ja videot voivat olla täysin eri tilanteesta kuin väitetään tai ne voivat olla manipuloituja.
Meemit ja haasteet selviytymiskeinoina
Maailmanlaajuinen koronapandemia on vakava asia, mutta myös vakavista aiheista irtoaa huumoria. Maaliskuussa sosiaalinen media täyttyikin hetkessä korona-aiheisista meemeistä, jotka käsittelivät humoristisesti ihmisten muuttunutta arkea.
Pandemia on luonut tilanteen, johon meidän jokaisen on haastavaa sopeutua. Koronameemit toimivatkin eräänlaisena selviytymiskeinona, kun käsittelemme tilannetta huumorin avulla. Huumori rakentaa myös yhteisöllisyyttä, sillä meemit ovat tuoneet esille ihmisten jaetut kokemukset. Meemien lisäksi piristystä karanteeniarkeemme ovat tuoneet lukuisat somessa leviävät karanteenihaasteet. Varsinkin julkisuuden henkilöt ovat keksineet omia haasteitaan, jotka ovat nopeasti levinneet maailmanlaajuisiksi. Ammattijalkapalloilijat ovat pomputelleet videoilla vessapaperirullia ja influencerit ovat luoneet matkakuviaan uudestaan kotoa käsin. Kekseliäimmät ovat myös tehneet low budget -versioita maailmanhistorian tunnetuista taideteoksista.
Vaikka viha ja valheet kukoistavat verkossa, sosiaalinen media vuonna 2020 on myös onnistunut kasvattamaan keskellä maailmanlaajuista pandemiaa ”olemme tässä yhdessä” -asennetta.
[1] Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.12.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tie_001_fi.html
[2] Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2020, Liitetaulukko 25. Seuratut yhteisöpalvelut 2020, %-osuus väestöstä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.12.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tau_025_fi.html