Ajatteletko, ettet ole törmännyt valeuutisiin tai jos törmäät sellaiseen, tunnistat uutisen kyllä valheeksi?
Ihminen harvoin huomaa joutuneensa valeuutisen tai valheellisen tiedon uhriksi. Valeuutiset sosiaalisessa mediassa hukkuvat uutisvirtaan ja muuhun viestintään, joten niitä on haastavaa tunnistaa. Selaamme vauhdilla yhteisöpalveluiden uutisvirtaa, emmekä pysähdy tutkimaan tarkemmin esimerkiksi julkaisujen lähdetietoja. Kun emme keskity kunnolla somessa, olemme helpommin huijattavissa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa mielipiteet sekoittuvat helposti uutisiin.
Valeuutisella tarkoitetaan journalismia muistuttavaa sisältöä, jonka tavoitteena on johdattaa lukija harhaan. Valeuutinen voi sisältää myös faktoja, mutta asian ydin on sepitettyä. Usein valeuutisen taustalla on taloudellinen tai poliittinen motiivi. 1
Sosiaalisessa mediassa leviävät nopeinten uutiset, jotka saavat ihmisen pysähtymään tai synnyttävät ihmisissä eniten reaktioita. Käytännössä tällaisia ovat julkaisut, jotka saavat eniten esimerkiksi tykkäyksiä tai kommentteja. Valitettavasti juuri valeuutiset herättävät ihmisissä usein eniten tunteita. Ei siis ihme, että valeuutiset leviävät sosiaalisessa mediassa paljon nopeammin ja laajemmalle kuin oikeat uutiset.
Algoritmit julkisuuden portinvartijoina
Aiemmin julkisuuden portinvartijoina on pidetty mediataloja, joilla on ollut päätösvalta siitä, mikä asia ylittää uutiskynnyksen. Näiden perinteisten portinvartijoiden toimintaa on Suomessa ohjannut tähän asti muun muassa Julkisen sanan neuvoston toimittamat Journalistien ohjeet sekä Suomen laki. 2000-luvulla on kuitenkin keskusteltu paljon median roolin heikentymisestä, sillä nykyään kuka tahansa voi jakaa ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa tai perustaa halutessaan vaikka oman uutiskanavan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö nykyään olisi enää olemassa niin sanottuja portinvartijoita. 2
Uusiksi portinvartijoiksi ovat nousseet algoritmit, jotka keräävät meistä tietoa esimerkiksi aiempien tykkäysten, seurattavien ja sisältöjen perusteella. Näiden tietojen avulla yhteisöpalveluiden algoritmit tekevät päivittäin puolestamme miljoonia toimituksellisia valintoja. Ne siis päättävät, mitä uutisia luemme päivittäin. Siten ne vaikuttavat vahvasti meidän henkilökohtaisiin totuuskäsityksiimme. 3
Valeuutisiin ja algoritmeihin liittyvät vahvasti myös somekuplat. Jos käyttäjä lukee ja on kiinnostunut sosiaalisessa mediassa valheellisista uutisista, oppivat algoritmit nopeasti suosittelemaan kyseiselle käyttäjälle lisää samantyyppistä sisältöä. Tällöin kuplan ulkopuolelle voi jäädä totuudenmukainen tieto. Sen sijaan kuplan sisällä yksipuolinen ja mahdollisesti valheellinen tieto vahvistaa käyttäjän mielipiteitä.
Käyttäjätiedot haluttua kauppatavaraa
Kaikki tieto, jonka itsestämme jaamme sosiaalisessa mediassa, on tärkeää kauppatavaraa mainostajille. Lisäksi käyttäjätietojamme havittelevat mielipidevaikuttajat. Käyttäjistä saatavien tietojen avulla valeuutisia levittävä taho voi kohdentaa tarkasti, mitkä ryhmät sosiaalisessa mediassa näkevät heidän jakamansa valheellisen sisällön.
Tästä esimerkkinä toimii vuonna 2018 maaliskuussa paljastunut skandaali. Brittiläinen analytiikkayhtiö Cambridge Analytica keräsi 87 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot, joita se hyödynsi muun muassa kohdentamalla valeuutisia Donald Trumpin vaalikampanjan hyväksi.
[1] Somekäsikirja.fi. Misinformaatio ja disinformaatio, valeuutinen ja propaganda – mitä ne tarkoittavat? https://xn--someksikirja-kcb.fi/
[2] & [3] Aalto-yliopisto. Sosiaalisen median ilmiöt -verkkokurssi. Totuuden jälkeen. https://someilmiot.informaatioverkostot.fi/kurssi/sisalto/