Sosiaalisen median palvelut pyrkivät arvaamaan, millaista sisältöä haluamme seuraavaksi nähdä. Tämä onnistuu palveluiden algoritmeillä, jotka keräävät meistä tietoa esimerkiksi aiempien tykkäysten, seurattavien ja sisältöjen perusteella. Seurauksena näemme lähes ainoastaan sisältöä, jotka vahvistavat omia mielipiteitämme tai jotka miellyttävät meitä. Eri ihmiset saavat esimerkiksi Google-hausta eri hakutulokset, jotka perustuvat käyttäjän hakuhistoriaan. Yhden ihmisen sosiaalinen media on siis erilainen kuin toisen. Tätä kaikkea kuvastaa termi somekupla (filter bubble).
Miksi sosiaalisen median palvelut haluavat suositella käyttäjäänsä kiinnostavaa sisältöä? Palvelut pyrkivät siihen, että selaamme sovellusta mahdollisimman kauan ja jäämme koukkuun palvelun käyttöön. Mitä kauemmin viihdymme palvelussa, sitä enemmän näemme mainoksia. Ja se taas tuo somepalveluille tuloja.
Somekupla vahvistaa näkemystäsi
Somekuplassasi lukemasi tieto voi tietenkin olla luotettavaa. Usein kuitenkin kuplan ulkopuolelle jää toinen näkökulma samasta aiheesta, jolloin ajatusmaailmasi ei pääse laajentumaan. Päinvastoin, yksipuolinen tieto vahvistaa ennakkoluulojasi ja mielipidettäsi. Sopivan sisällön suosittelu ei kuitenkaan ole ainoastaan huono asia. Olisihan se ärsyttävää, jos palvelut tarjoisivat jatkuvasti sisältöä, joka ei voisi vähempää kiinnostaa sinua. On kuitenkin tärkeää tiedostaa suositusten vaikutus omiin näkemyksiimme.
Tällä hetkellä Instagram ja Facebook suosittelevat minulle lakkaamatta kissavideoita. Instagram-sessioni venyvät venymistään, kun palvelu suosittelee minulle toinen toistaan hauskempia ja söpömpiä videoita kissoista. Näiden viihdyttävien videoiden sijaan, voisin törmätä esimerkiksi johonkin hyödylliseen tietoon, mutta Instagram tietää, etten voi vastustaa söpöjä kissanpentuja. Oma kokemukseni on melko harmiton, eikö?
Mutta entä jos olisinkin kiinnostunut kissavideoiden sijaan salaliittoteorioista tai rasistisesta sisällöstä? Ylen toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen teki vuonna 2016 testin, jossa hän loi itselleen Facebookiin ja Google+-palveluun valeprofiilin. Hän alkoi tykkäillä ainoastaan rasistisesta sisällöstä, joka täytti pian valeprofiilin koko uutisvirran. Pian Hämäläinen huomasi olevansa valeprofiilillaan somekuplassa, tai tässä tapauksessa vihakuplassa, jonne ainoastaan ulkomaalaisvastainen sisältö löysi tiensä. [1]
Pääasia on, että tiedostamme algoritmien vaikutuksen omaan käyttäytymiseemme ja pysähdymme ajoittain miettimään omaa toimintaamme sosiaalisessa mediassa.
[1] Hämäläinen, Veli-Pekka. 2016. Ihmiskoe Facebookin vihakuplassa. Yle.fi 12.06.2016. https://yle.fi/uutiset/3-8944708